Suomen Pankki on keväällä 2025 esittänyt uudelleen velkakaton säätämistä lakiin hillitäkseen kotitalouksien liiallista velkaantumista. Velkakatto tarkoittaa ylärajaa sille, kuinka paljon yksityishenkilö voi saada lainaa suhteessa tuloihinsa. Tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista ja suojella rahoitusjärjestelmän vakautta, jota liiallinen yksityinen velkaantuminen voi horjuttaa.
Suomessa kotitalouksien velkaantuminen on jatkanut kasvuaan jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Erityisesti suurituloisilla kotitalouksilla on usein lainaa enemmän kuin viisi kertaa vuositulojen verran, mikä on herättänyt huolta talouden kestokyvystä talouden laskusuhdanteissa. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on pysynyt korkeana, ja Suomen Pankin mukaan tämä osoittaa tarpeen lisäsääntelylle.
Suomen Pankin tuoreessa esityksessä velkakatoksi ehdotetaan edelleen 500 prosenttia bruttotuloista. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että 40 000 euroa vuodessa ansaitseva henkilö voisi saada lainaa enintään 200 000 euroa. Jos lainaa haetaan yhdessä puolison kanssa, molempien tulot lasketaan yhteen ja kokonaisvelkaraja määräytyy yhteistulojen mukaan.
Velkakatto kattaisi kaikki lainatyypit: asuntolainat, autolainat, mökkilainat, opintolainat, kulutusluotot ja muut mahdolliset luotot. Näin ollen yksittäisen lainan sijaan tarkastellaan kokonaisvelkataakkaa suhteessa vuosiansioihin.
Velkakatto nousi ensi kerran julkiseen keskusteluun vuonna 2019, ja sen jälkeen aihe on ollut toistuvasti esillä. Vuoden 2025 hallitus ei ole toistaiseksi ottanut velkakattoa lainsäädäntöön, mutta valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan arviota sen vaikutuksista. Hallituksen keinovalikoimassa ovat olleet muun muassa uusien asuntoluottojen enimmäispituuden rajoittaminen 30 vuoteen ja vuonna 2024 käyttöön otetun positiivisen luottotietorekisterin hyödyntäminen lainapäätösten tueksi.
Velkakaton säätämisestä ei ole vielä tehty lopullista päätöstä, mutta keskustelu jatkuu, ja Suomen Pankki painottaa sen tarpeellisuutta etenkin tilanteessa, jossa korkojen nousu ja talouden epävarmuus voivat koetella kotitalouksien takaisinmaksukykyä entisestään.
Kilpailuta lainat helposti netissä!
Kilpailuta yli 30 pankin ja rahoitusyhtiön lainat Euronderin lainavertailun avulla ilmaiseksi ja ilman sitoutumista. Täytä lainahakemus.
Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut pitkään
Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut Suomessa nousujohteisena jo yli 20 vuoden ajan ja on vuonna 2025 edelleen historiallisen korkealla tasolla. Velkaantumista ovat lisänneet erityisesti suuret asuntolainat, pitkät laina-ajat sekä yleistyneet taloyhtiölainat. Lisäksi kulutusluottojen ja joustoluottojen käyttö on kasvanut, mikä on lisännyt erityisesti nuorten aikuisten ja pienituloisten kotitalouksien velkataakkaa.
Vuoden 2025 taloustilanne on edelleen monella tavalla haastava. Vaikka energian hinta on hieman tasaantunut edellisvuosien huippulukemista, yleinen hintataso on edelleen korkea ja inflaatio vaikuttaa monien kotitalouksien ostovoimaan. Korkojen nousu viime vuosina on tehnyt lainanhoidosta aiempaa kalliimpaa, ja tämä näkyy monilla velallisilla kuukausittaisten menojen kasvuna.
Talousnäkymät ovat edelleen epävarmat, ja Suomen Pankki on toistuvasti korostanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä. Kansainvälisen talouden heilahtelut, geopoliittiset jännitteet ja kotimainen työllisyystilanne luovat epävarmuutta tulevaisuuteen, mikä osaltaan korostaa tarvetta hillitä kotitalouksien ylivelkaantumista.
Näissä oloissa velkaantumisen hallinta ja vastuullinen luotonotto ovat tärkeämpiä kuin koskaan, ja myös lainsäätäjät pohtivat keinoja ehkäistä velkakierteiden syntymistä.
Kulutusluottojen korkokatto vuonna 2026
Vuonna 2026 kulutusluottojen korkokatto on pääsääntöisesti 15 % plus korkolain viitekorko, joka on tammi-kesäkuussa 2026 2,5 %, jolloin kokonaiskorko voi nousta enintään 17,5 % (nimellisesti), mutta todellinen vuosikorko (sis. kulut) voi nousta yli 20 %:iin koska siihen lasketaan mukaan myös avaus- ja tilinhoitomaksut.
Nämä lisäkulut voivat olla enintään 0,01 % lainapääomasta päivässä, kuitenkin enintään 150 euroa vuodessa.
Omaa talouttaan kannattaa muutenkin tarkastella kriittisesti ja pyrkiä pienentämään riskejä. Jokaisen kotitalouden kannattaa arvioida lainanottokykyään niin, että se kestää myös korkojen nousun, menojen kasvun sekä työmarkkinoiden epävarmuuden ja muut elämänmuutokset.
Kaikki eivät kannata Suomen Pankin ehdotusta velkakatosta
Osa rahoitusalan ammattilaisista katsoo, että Suomen Pankin ehdotus velkakatosta haittaisi liikaa asuntomarkkinoita ja rajoittaisi ihmisten mahdollisuuksia hankkia oma asunto. Velkakaton pelätään heikentävän erityisesti ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia saada itselleen oma asunto. Asunnon ostaminen todennäköisesti vaikeutuisi velkakaton myötä etenkin pääkaupunkiseudulla. Toisaalta velkakatto saattaisi ajan myötä laskea asuntojen hintoja kasvukeskuksissa.
Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että kotitalouksien ylivelkaantumista on hyvä pyrkiä hillitsemään. Velkakattoa pidetään kuitenkin kankeana työkaluna. Se ei huomioi lainanhakijan tulevaa ansiokehitystä eikä muuta varallisuutta. Se saattaa myös haitata työmarkkinoita vaikuttamalla työvoiman liikkuvuuteen.
Jo tällä hetkellä pankit selvittävät tarkasti asiakkaan taloudellista tilannetta ja maksukykyä ennen lainan myöntämistä. Jos velkakatto tulee voimaan, voi lainan saaminen vaikeutua joissain tilanteissa. Esimerkiksi asuntoa vaihtaessa usein käy niin, että uusi asunto löytyy jo, kun edellinen on vielä myymättä. Tällaisessa tilanteessa lainakatto voi tulla nopeasti vastaan.
Velkakaton rinnalle positiivinen luottotietorekisteri
Velkakattoon on liitetty paljon keskustelua ja myös kritiikkiä. Yksi keskeinen huolenaihe on ollut, miten luotonantajat voivat saada kattavan ja ajantasaisen kuvan lainanhakijan kaikista veloista. Tähän ongelmaan on haettu ratkaisua positiivisesta luottotietorekisteristä, joka on nyt vuonna 2025 jo toiminnassa.
Positiivinen luottotietorekisteri tarjoaa luotonmyöntäjille reaaliaikaista tietoa lainanhakijan olemassa olevista veloista, maksuhistoriasta sekä ilmoitetuista tuloista. Rekisterin ansiosta luotonantajat voivat arvioida asiakkaan maksukykyä huomattavasti tarkemmin ja vastuullisemmin kuin ennen.
Aiemmin käytössä ollut pelkkä negatiivinen luottotietorekisteri kertoi lähinnä maksuhäiriömerkinnöistä eikä antanut täydellistä kuvaa asiakkaan taloudellisesta tilanteesta. Esimerkiksi lainanhakijalla saattoi olla hyvä maksukyky, vaikka vanha maksuhäiriömerkintä oli yhä näkyvissä rekisterissä. Positiivinen luottotietorekisteri tasapainottaa tätä näkymää tarjoamalla kattavamman kuvan hakijan nykytilanteesta.
Velkakaton käytännön toteutus olisi ollut vaikeaa ilman toimivaa rekisterijärjestelmää. Nyt, kun positiivinen luottotietorekisteri on käytössä, se luo konkreettiset edellytykset mahdollisen velkakaton täytäntöönpanolle tulevaisuudessa.
Usein kysytyt kysymykset velkakatosta:
Mitä velkakatto tarkoittaa?
Velkakatto tarkoittaa tulosidonnaista enimmäisvelkasuhdetta. Se on siis yläraja, joka määrittää, minkä verran henkilöllä voi enintään olla lainaa yhteensä. Joissakin esityksissä on ehdotettu, että velkaa voisi olla korkeintaan viisi kertaa vuosittaisten bruttotulojen verran. Voimaan tullessaan velkakatto koskisi kaikkia lainoja. Siihen kuuluisivat siis niin asuntolainat, autolainat, opintolainat kuin kulutusluototkin.
Mitä hyötyä on velkakatosta?
Velkakaton tavoitteena on hillitä kotitalouksien velkaantumista. Velkakatto on kuitenkin saanut osakseen paljon kritiikkiä. Asiantuntijoiden mukaan sen rinnalle tarvittaisiin positiivinen luottotietorekisteri, johon kerätään tiedot yksityishenkilöiden veloista ja tuloista.
Mitä huonoja puolia velkakatolla on?
Velkakaton pelätään heikentävän varsinkin ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia saada hankittua oma asunto. Lisäksi velkakattoa pidetään kankeana työkaluna, sillä se ei huomioi lainanhakijan muuta varallisuutta eikä tulevaa ansiokehitystä. Tietyissä tilanteissa, kuten asuntoa vaihtaessa, velkakatto tulee helposti vastaan. Ongelma on myös se, mistä luotonmyöntäjät saavat nopeasti tietoonsa kaikki lainanhakijan velat ja tulot.
Mikä on positiivinen luottorekisteri?
Positiivinen luottotietorekisteri on vuonna 2024 käyttöön otettu rekisteri, johon kootaan yksityishenkilöiden kaikki velat ja ilmoitetut tulot. Rekisterin tarkoituksena on parantaa luotonmyöntäjien mahdollisuuksia arvioida asiakkaidensa maksukykyä entistä tarkemmin.
Voiko velkakatto estää lainan saamisen?
Jos velkaa on jo paljon, uutta lainaa ei välttämättä enää myönnetä. Pankit ottavat aina selvää hakijan nykyisistä lainoista ennen lainan myöntämistä. Jos velkaa on jo paljon suhteessa tuloihin, ei uutta lainaa todennäköisesti enää myönnetä.
Mitä vaihtoehtoja velkakatolle on?
Näillä näkymin velkakatto ei ole tulossa voimaan. Hallitus on kuitenkin tehnyt muita uudistuksia, joilla pyritään samaan tavoitteeseen eli kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseen. Esimerkiksi uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika saa jatkossa olla enintään 30 vuotta.
