Lainasanasto, 80+ lainatermiä selkokielellä aakkosjärjestyksessä

Lainasanasto on koottu luettelo lainoihin liittyvistä käsitteistä ja niiden lyhyistä selityksistä. Tämä lainasanasto kokoaa lainahakuprosessin ja lainasopimuksen yleisimmät käsitteet yhdelle sivulle. Termit on järjestetty aihealueittain ja kunkin aiheen sisällä aakkosjärjestyksessä, jotta löydät vertailutilanteessa nopeasti sen, mitä etsit. Käytä selaimen hakua (Ctrl+F tai ⌘+F) tai alla olevia aihelinkkejä.

Sivua kannattaa pitää välilehdellä auki silloin, kun täytät lainahakemusta, vertailet tarjouksia tai luet lainasopimusta. Euronder on vertailupalvelu, ei lainanantaja. Lainan myöntää aina yhteistyökumppani omien luottokriteeriensä mukaan, ja sopimuksen ehdot tulevat heiltä.

Miksi lainatermistö kannattaa ymmärtää

Lainasopimus on sitova ja yhden termin väärinymmärrys voi maksaa satoja euroja vuodessa. Esimerkiksi pelkän nimelliskoron vertailu johtaa harhaan, koska kulut nostavat lainan todellisen vuosikoron usein 2,7 prosenttiyksikköä korkeammaksi. Vastaavasti annuiteetin ja tasalyhennyksen valinta voi tarkoittaa tuhansien eurojen eroa kokonaiskustannuksessa, vaikka kuukausierä tuntuu kuukausi ensimmäisenä saman suuruiselta. Sanaston tehtävä on auttaa sinua katsomaan oikeita lukuja ja kysymään oikeita kysymyksiä lainantarjoajalta.

Jos haluat ymmärryksen sijaan käytännön työkalun, kilpailuta laina yhdellä hakemuksella tai pyöräytä lukuja lainalaskurilla ennen hakemista.

Korot ja hinta

Korko on lainan suurin kustannus. Nämä termit toistuvat jokaisessa tarjouksessa ja sopimuksessa.

Annuiteetti

Annuiteetti on lainan kuukausierä, jossa korko ja lyhennys yhdessä pysyvät vakiona koko laina-ajan, kun korko ei muutu. Alkuvaiheessa erässä on enemmän korkoa, lopussa lyhennystä.

Ennakkotarjous. Lainantarjoajan alustava arvio, joka ei vielä sido kumpaakaan osapuolta. Tarkka tarjous syntyy vasta luottoarvioinnin jälkeen. Termi on tärkeä erottaa sitovasta tarjouksesta.

EURIBOR

EURIBOR on euroalueen pankkien keskinäinen viitekorko, jota käytetään asuntolainojen ja monien yrityslainojen pohjana. Yleisimmät versiot ovat 3 kk, 6 kk ja 12 kk Euribor, joiden mukaan korko tarkistetaan sopimuksen mukaan. Markkinakorkojen muutokset näkyvät kuluttajan kuukausierässä juuri näiden tarkistusvälien rytmissä.

Kiinteä korko. Korko, joka pysyy samana koko sovitun jakson ajan. Suojaa korkojen nousulta mutta ei laske, jos markkinakorot laskevat. Kiinteäkorkoinen jakso voi olla esimerkiksi 3, 5 tai 10 vuotta, ja sen jälkeen sopimuksessa määritellään uusi korko tai siirtyminen vaihtuvaan korkoon.

Korkokatto. Yläraja, jonka yli koron tai kulujen ei voi nousta. Suomen kuluttajaluotoissa nimelliskorko saa olla enintään 20 % ja muut vuotuiset kulut yhteensä 150 € (kuluttajansuojalaki 7:17a). Korkokatto suojaa kuluttajaa kohtuuttoman kalliilta luotonannolta.

Koronlaskutapa. Tapa, jolla korko lasketaan kuukauden tai vuoden osalta. Suomessa yleisimmin käytetty on actual/365, jossa korko lasketaan toteutuneiden päivien mukaan ja vuoden pituutena käytetään 365 päivää. Vaihtoehtoisia tapoja ovat actual/360 ja 30/360.

Korkoputki. Asuntolainan sopimusehto, jossa korolle määritellään sekä ylä- että alaraja tietyksi ajaksi. Käytännössä korkoputki on harvinaisempi kuin pelkkä korkokatto.

Marginaali. Pankin omaan hinnoitteluun jäävä osuus, joka lisätään viitekorkoon. Esimerkiksi 12 kk Euribor 3,4 % + marginaali 0,5 % = nimelliskorko 3,9 %. Marginaali pysyy koko sopimuksen ajan kiinteänä, mutta viitekorko vaihtelee.

Nimelliskorko. Lainasopimuksen ilmoittama korko, joka ei sisällä avausmaksuja, tilinhoitomaksuja tai muita kuluja. Yksinään se ei kerro lainan oikeaa hintaa.

Prime-korko. Pankin oma viitekorko, jota tietyt asuntolainat käyttävät Euriborin sijaan. Eri pankkien prime-korot eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska kukin pankki päättää oman korkonsa muutoksista.

Sitova tarjous. Lainantarjous, johon lainantarjoaja on lain mukaan sidottu tarjouksen voimassaoloajan. Hakija voi hyväksyä tarjouksen alkuperäisin ehdoin tarjousta vastaan.

Todellinen vuosikorko (TVK)

Todellinen vuosikorko on laissa määritelty vertailukelpoinen kokonaiskustannus, joka sisältää nimelliskoron ja kaikki pakolliset kulut yhdellä luvulla. Aina, kun vertailet kahta lainatarjousta, vertaile TVK:ta. Lue tarkemmin miten todellinen vuosikorko lasketaan.

Vaihtuva korko. Korko, joka muuttuu viitekoron mukaan sopimuksessa sovituin väliajoin (esim. 3, 6 tai 12 kuukauden välein). Suomalaisten asuntolainojen yleisin malli.

Viitekorko. Markkinakorko, johon pankin marginaali lisätään. Yleisimmät viitekorot ovat Euribor-korot ja pankkien omat prime-korot.

Lyhennystavat ja maksuaikataulu

Sama lainasumma voidaan maksaa takaisin monella tavalla. Erot näkyvät kuukausierän suuruudessa ja siinä, miten lainapääoma pienenee.

Annuiteettilyhennys. Maksuerä pysyy kiinteänä, mutta sen sisällä korko pienenee ja lyhennys kasvaa ajan myötä. Yleisin lyhennystapa Suomessa, koska kuukausierä on helposti budjetoitavissa.

Eräpäivä. Päivä, jona kuukausierä veloitetaan. Maksun myöhästyminen aiheuttaa viivästyskoron ja mahdollisen muistutusmaksun.

Eräpäivän siirto. Mahdollisuus muuttaa kuukausierän veloituspäivä toiseen kohtaan kuukautta, esimerkiksi palkkapäivän jälkeen. Useimmat lainantarjoajat sallivat siirron, mutta saattavat veloittaa pienen kulun.

Kertasuoritus. Koko jäljellä olevan lainapääoman maksaminen kerralla pois. Vaihtoehto kuukausimaksuille esimerkiksi perintöjen tai vakuutuskorvausten yhteydessä.

Kiinteä tasaerä. Sama kuin annuiteetti vakaalla korolla, mutta korkomuutosten tullessa erää säädetään niin että laina-aika pysyy samana.

Kuoletustaulukko. Maksuaikataulu, joka erittelee jokaisen kuukausierän koron, lyhennyksen ja jäljellä olevan pääoman. Lainantarjoaja toimittaa kuoletustaulukon sopimuksen yhteydessä, ja sen voi laskea myös lainalaskurilla.

Laina-aika. Aika, jonka kuluessa laina maksetaan kokonaan takaisin. Pidempi laina-aika pienentää kuukausierää mutta kasvattaa kokonaiskustannusta.

Lyhennys. Osuus maksuerästä, joka pienentää jäljellä olevaa lainapääomaa. Loppu erästä menee korkoon ja mahdollisiin kuluihin.

Lyhennysvapaa. Sopimuksen aikana sovittu jakso, jolloin maksetaan vain korkoa ja kuluja, ei lyhennystä. Helpottaa hetkellisesti, mutta lykkää ja kasvattaa kokonaiskustannusta. Asuntolainoissa tyypillisesti 1–3 lyhennysvapaata kuukautta vuodessa on lähtökohtaisesti ilmaista.

Maksuerä. Kuukausittain maksettava summa, joka sisältää koron, lyhennyksen ja mahdolliset palvelumaksut.

Maksuvapaakuukausi. Kuukausi, jonka maksun voi siirtää eteenpäin lainantarjoajan suostumuksella. Eroaa lyhennysvapaasta siinä, että maksuvapaakuukaudessa myöskään korkoa ei makseta vaan se lisätään pääomaan.

Takaisinmaksuaika. Synonyymi laina-ajalle. Aika, jonka kuluessa laina maksetaan loppuun sovituin maksuerin.

Tasalyhennys. Lyhennys pysyy samana joka kuukausi. Maksuerä on alussa suurempi (korkoa kertyy suuremmasta pääomasta) ja pienenee ajan myötä. Kokonaiskustannus on yleensä matalampi kuin annuiteetissa.

Viivästyskorko. Eräpäivän jälkeen perittävä lisäkorko. Suomessa kuluttajaluotoissa yleensä 7 % + Euroopan keskuspankin viitekorko, mutta sopimuksen mukainen korko voi tilanteen mukaan jatkua myös eräpäivän jälkeen.

Kulut ja maksut

Nimelliskoron lisäksi lainaan voi liittyä useita kuluja. Kuluttajalla on aina oikeus saada täydellinen kululuettelo ennen sopimuksen allekirjoittamista, ja kaikki pakolliset kulut sisältyvät todelliseen vuosikorkoon.

Asiakirjapyyntö. Maksu lisäkappaleen pyytämisestä lainasopimuksesta tai muusta asiakirjasta. Tyypillisesti 0–20 €.

Avausmaksu. Kertaluonteinen maksu, jonka lainantarjoaja perii lainan myöntämisestä. Tyypillisesti 0–150 €.

Ennenaikaisen takaisinmaksun kulu. Sopimuksessa määritelty korvaus, jos lainan maksaa pois ennen laina-ajan loppua. Kuluttajansuojalaki rajoittaa tämän suuruutta merkittävän paljon.

Käsittelymaksu. Hakemuksen käsittelystä veloitettava maksu. Useimmat suomalaiset lainantarjoajat eivät peri erillistä käsittelymaksua.

Kuukausimaksu. Toistuva kuukausittain perittävä palvelumaksu, joka voi vaihdella 0–10 € välillä.

Lainaehtojen muutos. Sopimuksen ehtojen, kuten laina-ajan tai lyhennystavan, muuttaminen kesken sopimuskauden. Lainantarjoaja voi periä muutoksesta hallinnollisen kulun.

Muistutusmaksu. Maksamatta jääneestä erästä lähetettävän muistutuskirjeen kulu. Suomessa yksittäinen muistutusmaksu kuluttajille on enintään 5 €.

Nostopalkkio. Joustoluotossa luoton noston yhteydessä veloitettava palkkio. Tyypillisesti 1–4 % nostosummasta.

Perimiskulu. Velkojen perinnästä aiheutuvat kulut, joiden enimmäismääriä säätelee perintälaki. Vapaaehtoisen perinnän kulujen yläraja vaihtelee 14–50 € välillä per perintätoimenpide.

Sopimuskulu. Mahdollinen kertaluonteinen palkkio lainasopimuksen laatimisesta. Käytetty enimmäkseen yritys- ja asuntolainoissa.

Sopimusmuutoskulu. Yleisnimitys muutoksista, jotka tehdään sopimukseen sen voimassaolon aikana (eräpäivän siirto, lyhennysvapaa, laina-ajan pidennys).

Tilinhoitomaksu. Lainatilin kuukausittaisesta hoidosta veloitettava maksu, tyypillisesti 0–5 €.

Toimitusmaksu. Joissakin sopimuksissa peritään pieni toimituspalkkio sopimuksen postituksesta tai sähköisestä toimittamisesta.

Lainatyypit ja vakuudet

Lainoja jaotellaan käyttötarkoituksen, vakuuden ja maksuaikataulun mukaan.

Asuntolaina. Asunnon hankintaan myönnettävä laina, jossa vakuutena on yleensä asunto itse. Pidempi laina-aika ja matalampi korko kuin kulutusluotoissa. Lue lisää asuntolainan kilpailutuksesta.

ASP-laina. Ensiasunnon hankintaan tarkoitettu järjestelmä, jossa hakija säästää ensin ASP-tilille ja saa sen jälkeen valtiontakauksen sekä korkotuen asuntolainalle. Tarkoitettu 15–44-vuotiaille ensiasunnon ostajille.

Autolaina. Auton hankintaan myönnettävä laina, joka voi olla vakuudellinen (auto vakuutena) tai vakuudeton. Lue autolainojen vertailu.

Jatkuva luotto. Joustoluoton synonyymi: luottoraja sovitaan etukäteen ja nostoja voi tehdä rajan puitteissa, lyhennettyä summaa voi nostaa uudelleen.

Joustoluotto. Kuluttajaluotto, jossa korkoa maksetaan vain nostetusta summasta, ei koko luottorajasta. Eroaa kulutusluotosta jatkuvuudella ja kertaluotosta sillä, että takaisinmaksetun voi nostaa uudelleen.

Kertaluotto. Kerran nostettava ja kiinteässä aikataulussa takaisinmaksettava laina. Kulutusluotot ovat yleensä kertaluottoja.

Kulutusluotto. Henkilökohtaiseen käyttöön myönnettävä laina ilman erityistä käyttötarkoitusta. Lue kuluttajalainan vertailu.

Leasing. Rahoitusmuoto, jossa kohde (auto, kone, laite) vuokrataan sopimusajaksi sen sijaan, että se ostettaisiin omaksi. Sopimuksen päättyessä kohteen voi lunastaa, palauttaa tai jatkaa vuokrasopimusta.

Limiitti. Joustoluoton tai luottokortin sovittu enimmäisluottoraja, jonka puitteissa rahaa voi nostaa. Limiitti voi olla esimerkiksi 2 000 € tai 10 000 €.

Omarahoitusosuus. Hakijan oma rahaosuus, joka katetaan säästöillä tai muulla varallisuudella. Asuntolainoissa lainoituskatto (yleensä 85–90 % asunnon hinnasta) määrittää omarahoitusosuuden alarajan.

Omavelkainen takaus. Takaussitoumus, jossa takaaja on suoraan velkojan vaadittavissa heti maksuhäiriön sattuessa, ilman että pääasiallisen velallisen ulosottoa täytyy ensin yrittää.

Opintolaina. Kelan takaama laina opiskelijoille. Ei kuulu kuluttajaluottojen kilpailutuksen piiriin Euronderissa.

Pantti. Vakuus, joka voi olla esimerkiksi sijoitusvaroja, kiinteistö tai irtain omaisuus. Pantti realisoidaan vain, jos velallinen ei kykene maksamaan.

Pikalaina. Lyhytaikainen, usein alle 30 päivän kuluttajaluotto. Euronder ei välitä alle 30 päivän pikalainoja. Yhteistyökumppanimme tarjoavat pidempiä, kuluttajansuojalain mukaisia kuluttajaluottoja, jotka ovat tyypillisesti edullisempia.

Remonttilaina. Asunnon korjaamiseen tai parantamiseen tarkoitettu kulutusluotto. Tyypillisesti vakuudeton. Lue remonttilainan vertailu.

Sijoitusasuntolaina. Vuokra- tai sijoitustarkoituksiin hankittavan asunnon laina. Lainoituskatto on tiukempi kuin omaan käyttöön ostettavissa asunnoissa.

Takaaja. Henkilö, joka sitoutuu maksamaan lainan, jos varsinainen velallinen ei pysty siihen. Takaajan luottotiedot tarkastetaan samalla tavalla kuin velallisen.

Vakuudellinen laina. Laina, jolle on annettu vakuus (esimerkiksi auto, asunto tai pantti). Korko on yleensä matalampi kuin vakuudettomassa.

Vakuudeton laina. Laina, jonka turvaksi ei vaadita omaisuusvakuutta tai takaajaa. Hyväksyminen perustuu tulojen ja luottotietojen arviointiin. Lue vakuudettoman lainan vertailu.

Valtiontakaus. Valtion myöntämä takaus asuntolainalle (ASP-järjestelmä) tai opintolainalle. Pienentää lainantarjoajan riskiä ja voi mahdollistaa pienemmän omarahoitusosuuden.

Yhdistelylaina. Useamman pienemmän lainan korvaava uusi laina, jonka avulla kuukausimaksut keskittyvät yhteen ja kokonaiskorko usein pienenee. Lue yhdistelylainan kilpailutus.

Yrityslaina. Yrityksen toimintaan myönnettävä laina, jossa hakijana on yritys (Y-tunnus). Vakuus voi olla yrityksen omaisuus tai omistajan henkilötakaus. Lue yrityslainojen vertailu.

Hakuprosessi ja luottoarviointi

Lainan hakeminen etenee aina samanlaisten vaiheiden kautta riippumatta lainatyypistä.

Asiakkaan tunteminen (KYC). Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämislaista johtuva velvoite, jonka mukaan luottolaitos tunnistaa asiakkaansa ja selvittää tämän taloudellisen taustan ennen luotonantoa.

Ehdollinen tarjous. Lainatarjous, jonka voimassaolo on sidottu johonkin myöhempään tapahtumaan, kuten kohteen kuntotarkastukseen tai vakuusarvon hyväksyntään.

Esitäytetty hakemus. Hakemus, jossa osa tiedoista (esimerkiksi tulot) on tuotu automaattisesti viranomaisrekistereistä, kuten tulorekisteristä.

Henkilöllisyyden tunnistaminen. Vahva sähköinen tunnistus pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lain mukaan pakollinen kaikessa luotonannossa.

Indikatiivinen tarjous. Suuntaa antava arvio lainasta, joka ei sido lainantarjoajaa eikä hakijaa. Käytetään tilanteissa, joissa täydellistä tietoa ei vielä ole saatavilla.

Kilpailuttaminen. Saman hakemuksen lähettäminen useammalle lainantarjoajalle vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi. Lue kuinka lainan kilpailutus toimii.

Lainahakemus. Lainantarjoajalle toimitettu pyyntö luottopäätöksestä. Sisältää hakijan henkilö- ja taloustiedot.

Lainoituskatto (LTV). Asunnon vakuuksellisessa lainoituksessa enimmäismäärä, joka voi olla lainattuna suhteessa asunnon arvoon. Ensiasunnoissa Suomen Finanssivalvonnan suositus on 95 %, muissa asunnoissa 85 %.

Lainatarjous. Lainantarjoajan ehdollinen tarjous summasta, korosta, laina-ajasta ja kuluista. Voit saada tarjouksia yhden hakemuksen perusteella useammalta yhteistyökumppanilta.

Luottopäätös. Lainantarjoajan ratkaisu lainan myöntämisestä tai hylkäämisestä. Päätökseen vaikuttavat tulot, menot, luottotiedot ja muut lainat.

Maksukyvyn arviointi. Lainantarjoajan velvollisuus selvittää, kykeneekö hakija maksamaan lainan takaisin. Arvioinnissa huomioidaan tulot, menot, varallisuus ja muut sitoumukset.

Maksuhäiriömerkintä

Maksuhäiriömerkintä on luottotietorekisteriin tehty merkintä myöhästyneestä tai maksamattomasta velasta. Merkintä vaikeuttaa lainan saamista ja säilyy yleensä 2–4 vuotta. Merkintä poistuu automaattisesti, kun velka on maksettu ja säilytysaika täyttyy.

Positiivinen luottotietorekisteri. Tulorekisteriyksikön ylläpitämä viranomaisrekisteri, johon tallennetaan tiedot luottoja hakeneiden ja luotonsaajien lainoista ja niiden takaisinmaksusta. Ei pisteytä eikä luokittele hakijaa, vaan tarjoaa lainantarjoajalle ajantasaisen kuvan velkataakasta.

Suomen Asiakastieto ja Bisnode. Suurimmat yksityiset luottotietoyhtiöt Suomessa, joilta lainantarjoajat hankkivat luottotietoja. Tiedot kerätään julkisista lähteistä ja velkojien ilmoituksista.

Suomi.fi-valtuudet. Valtion tarjoama sähköinen palvelu, jolla voi antaa toiselle henkilölle valtuudet asioida puolestaan viranomaispalveluissa ja monissa yksityisissä palveluissa.

Tarjouksen voimassaoloaika. Aika, jonka kuluessa tarjous on hyväksyttävissä alkuperäisin ehdoin. Tyypillisesti 14–30 päivää.

Tulorekisteri. Verohallinnon ylläpitämä sähköinen rekisteri ansio-, eläke- ja etuustietoihin. Lainantarjoajat voivat suostumuksellasi hakea tulotietosi suoraan rekisteristä.

Vahva sähköinen tunnistus. Tunnistautuminen, joka perustuu vähintään kahteen toisistaan riippumattomaan tekijään (esimerkiksi pankkitunnukset + tekstiviestikoodi). Pakollinen lainanhakemisen yhteydessä.

Maksuvaikeuksien sanasto

Jos maksaminen vaikeutuu, näiden termien tunteminen auttaa ymmärtämään tilannetta ja hakemaan apua oikealta taholta.

Akordi. Sopimus velkojen vapaaehtoisesta osittaisesta anteeksiantamisesta. Käytetty yrityssaneerauksessa ja velkajärjestelyssä, harvemmin yksityishenkilöllä.

Konkurssi. Tuomioistuimen päätöksellä alkava menettely, jossa maksukyvyttömän velallisen omaisuus jaetaan velkojien kesken. Yksityishenkilö voi mennä konkurssiin, mutta velkajärjestely on yleensä parempi vaihtoehto.

Korkojen jäädytys. Sopimusmuutos, jossa lainan korko ei kerry tietyn ajanjakson aikana. Käytetään vain poikkeustilanteissa.

Lainavakuutus. Vapaaehtoinen vakuutus, joka voi maksaa lainan kuukausierän esimerkiksi työkyvyttömyyden, työttömyyden tai kuoleman yhteydessä. Maksu lisätään useimmiten kuukausierään.

Maksuaikajärjestely. Yhden tai useamman maksuerän siirtäminen sopimusehtoja muuttaen. Lähes aina maksullinen toimenpide.

Maksusuunnitelma. Velkojan kanssa neuvoteltu uusi aikataulu maksamatta jääneiden velkojen suorittamiseen.

Oikeudellinen perintä. Käräjäoikeuden kautta etenevä perintä, jonka päätteeksi velkoja voi hakea ulosottoa. Aiheuttaa lisäkuluja velalliselle.

Perintä. Maksamattomien velkojen periminen velalliselta. Aluksi velkoja perii itse (vapaaehtoinen perintä), tarvittaessa siirretään perintätoimistolle tai oikeuteen.

Sosiaalinen luototus. Kunnan myöntämä matalakorkoinen laina taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville. Ei kaikkien kuntien tarjoama palvelu, kokeile omasta sosiaalitoimesta.

Suojaosuus. Ulosotossa vähimmäissumma, joka jää velallisen käyttöön elinkustannuksiin. Lasketaan päiväkohtaisesti talouden koon mukaan.

Takuusäätiön takaus. Takuusäätiön myöntämä takaus järjestelylainalle silloin, kun pankki ei myönnä lainaa ilman vakuutta. Maksuton Velkalinja-neuvonta numerossa 0800 9 8009.

Talous- ja velkaneuvonta. Oikeusapuvirastojen alainen maksuton palvelu, joka auttaa velka- ja talousongelmissa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta.

Ulosotto. Lainvoimaisen päätöksen jälkeen ulosottoviranomainen perii velkaa palkasta, eläkkeestä tai omaisuudesta. Suojaosuus jää aina velallisen käyttöön.

Vapaaehtoinen perintä. Perinnän ensimmäinen vaihe, jossa velkoja tai perintätoimisto pyytää maksua kirjeitse tai puhelimitse ilman tuomioistuinkäsittelyä.

Velkajärjestely. Käräjäoikeuden vahvistama virallinen menettely pysyvästi maksukyvyttömälle yksityishenkilölle. Maksuohjelman päätyttyä loput velat lakkaavat lain mukaan.

Yrityssaneeraus. Yrityksen taloudellisen tilanteen korjaamiseen tähtäävä tuomioistuinmenettely. Tarkoituksena on välttää konkurssi ja säilyttää yritystoiminta järjestelyohjelman avulla.

Jos tilanteesi on vaikeutumassa, älä jätä sitä yksin. Maksuton apu on saatavilla vastuullisen lainanoton sivultamme löytyvien kanavien kautta.

Sääntely ja kuluttajansuoja

Suomalainen lainamarkkina on tiukasti säänneltyä. Nämä termit määrittelevät kuluttajan oikeudet.

FINE. Finanssialan riitojen sovitteluun erikoistunut riippumaton elin (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta). Antaa maksuttomia suosituksia, mutta ei sitovia päätöksiä.

Finanssivalvonta. Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, joka valvoo luotonantajien toimintaa. Euronder on vertailupalvelu, ei luottolaitos; yhteistyökumppanimme ovat Finanssivalvonnan valvomia toimijoita.

GDPR (tietosuoja-asetus). EU:n yleinen tietosuoja-asetus, joka säätelee henkilötietojen käsittelyä. Lainantarjoajat saavat käsitellä tietojasi vain sopimuksen täyttämiseksi ja lain edellyttämissä tilanteissa.

Hyvä luotonantotapa. Finanssivalvonnan ohje, joka edellyttää luotonantajalta vastuullisuutta, ymmärrettävää viestintää ja asiakkaan etujen huomioimista.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV). Valvoo kuluttajansuojan toteutumista. Kuluttaja-asiamies on viraston yksikkö, joka voi puuttua harhaanjohtavaan markkinointiin tai sopimusehtoihin.

Kohtuullistaminen. Sopimusehdon tai sopimuksen kohtuullistaminen tuomioistuimen tai kuluttaja-asiamiehen päätöksellä, jos ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

Kuluttajariitalautakunta. Maksuton riippumaton elin, joka antaa ratkaisusuosituksia kuluttajan ja yrityksen välisissä riidoissa. Suositukset eivät ole sitovia, mutta useimmat yritykset noudattavat niitä.

Kuluttajansuojalaki (KSL 7 luku). Kuluttajaluottoja koskeva laki, joka määrittelee muun muassa tiedonantovelvollisuudet, korkokaton ja peruuttamisoikeuden.

Peruuttamisoikeus

Peruuttamisoikeus on oikeus peruuttaa kulutusluottosopimus 14 vuorokauden sisällä sopimuksen tekemisestä ilman erillistä perustelua. Nostettu pääoma maksetaan takaisin korkoineen.

PSD2 (maksupalveludirektiivi). EU-tason direktiivi, joka säätelee maksupalveluita ja avaa pankkitilien tiedot kolmansille osapuolille asiakkaan suostumuksella. Mahdollistaa muun muassa tilitietojen suostumuspohjaisen jakamisen luotonhakijan ja lainantarjoajan välillä.

Sopimusvapaus. Periaate, jonka mukaan osapuolet saavat sopia haluamastaan, ellei laki rajoita sitä. Kuluttajansuojalaki rajoittaa sopimusvapautta kuluttajan eduksi.

Jos sinulle jäi yhä kysyttävää, käy usein kysytyt kysymykset Euronderista tai ota yhteyttä asiakaspalveluumme.

Lainasanasto: 80+ lainatermiä selitettynä